Tervetuloa.
Tältä sivulta löydät tietoa minusta, taustastani sekä työstäni.
Kunnallisvaalit
Kunnallisvaalit ovat tulossa ja Tampereella SDP:n ehdokkaina on mukana varteenotettavia, eri näköisiä ja kokoisia ehdokkaita haluamassa niiden joukkoon, jotka pääsevät Tampereen kaupunginvaltuustoon. Vaikka meillä kaikilla ehdokkailla SDP:n jäseninä on työväenliikkeen aatemaailma ja Tampereella yhteinen vaaliohjelma, löytyy jokaiselta omia ajatuksia Tampereen kaupungin palvelujen kehittämiseksi vastaamaan kuntalaisten tarpeita.
Ehdokkaaksi asettuminen
Palattuani 1.9.2009 takaisin omille juurilleni Tampereelle olen asettunut ehdolle Tampereen kaupunginvaltuustoon nyt kolmatta kertaa.. Ääniä on aiemmilla kerroilla kertynyt kohtalaisesti, mutta ei aivan riittävästi valtuustoon pääsyyn. Sen sijaan äänet ovat riittäneet saamaan muita luottamustehtäviä. Ensimmäisellä kaudella olin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnan puheenjohtaja ja toisena kautena ole ensin toiminut Tilakeskuksen johtokunnassa ja sittemmin Tilapalvelut Oy:n hallituksessa ja nyt Tredu-Kiinteistöt Oy:n hallituksessa.
Muistakaa käyttää ääntänne kunnallisvaaleissa
Kuka on Vesa Koskinen
Olen syntynyt Tampereella 60 vuotta sitten Petsamossa asuvaan viisilapsiseen perheeseen. Vartuin ja kävin kouluja Tampereella ja työväenliikkeen aatemaailma kulki mukana matkassa. Keskikoulussa Klasussa olin ensi kertaa vaaleissa SDP:n ehdokkaana silloiseen oppilasneuvostoon nimimerkillä ”uutta verta” –oppilasneuvostoon..
Työelämään liittyvät asiat ja niiden hoitaminen ovat olleet ominta minua. Ennen opiskelemaan pääsemistä toimin muutaman vuoden erään yrityksen luottamusmiehenä.Urani alkuvaiheessa etenkin työntekijöiden asioiden hoitaminen oli minulle tärkeätä ammattijärjestön lakimiehenä toimiessani. Vaikka myöhemmin olen toiminut pääasiassa työnantajan edustajana, olen pyrkinyt ottamaan huomioon sekä työnantaja- että työntekijäpuolen näkemyksiä ratkaisujen aikaansaamiseksi.
Pääsin opiskelemaan lakia Rovaniemelle vuonna 1983 ja sieltä valmistuin oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1988. Lopputyöni tein työoikeuden aihealueesta.
Jo ennen valmistumistani aloitin lakimiehensijaisuuksia tehden. Ensimmäinen työpaikka löytyi silloin työsuojeluhallituksesta, jossa jatkoin valmistumiseni jälkeen vielä reilun vuoden. Sen jälkeen olin hetken Kuntien eläkevakuutuksessa eläkeratkaisijana, jota työtä en ehtinyt tekemään kuin kolme kuukautta, kun sain Helsingistä ensimmäisen vakituisen työpaikkani STTK:laisen ammattijärjestön Vakuutusväen Liiton palvelussuhdesihteerinä. Myöhemmin nimikkeeni muutettiin lakimieheksi. Kymmenen vuoden ajan kuljin päivittäin Helsingissä. Ensin Tampereelta käsin ja myöhemmin vuodesta 96 lähtien Orivedeltä asti. Ehkäpä olisin jatkanut siellä pidempäänkin, jos junayhteydet olisivat pysyneet alkuperäisessä mallissaan Orivedelle ja takaisin. Työssäni koulutin pääluottamusmiehiä työehtosopimuksen ja työlainsäädännön asiantuntijoiksi, ohjeistin ja opastin jäseniä sekä neuvottelin palkoista ja työehdoista työnantajaliiton kanssa. Helsingissä en kuitenkaan ollut ihan täyttä kymmentä vuotta, koska välillä suoritin käräjäharjoittelun Tampereella vuosina 1992-93 ja olen siten varatuomari.
Orivedellä tosiaan asuin perheeni kanssa vuodesta 1996 aina vuoden 2009 elokuun loppuun asti. Vuodesta 2000 olin SDP:n valtuutettuna Oriveden kaupunginvaltuustossa. Viimeisen kesken jääneen kauden alun olin myös kaupunginhallituksessa ja edellisen kauden suurimman lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana. Lisäksi minulla oli tuona aikana lukuisa joukko muita edustuksia. Olin mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä valtuutettuna, koulutuslautakunnan jäsenenä ja muutamien kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden hallituksessa. Orivedellä toimin muutaman vuoden Myös SDP:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja lisäksi useamman vuoden johtokunnan jäsenenä. Minut valittiin silloin myös muutamaksi kaudeksi SDP:n puoluevaltuustoon ja muutaman kerran olen ollut myös puoluekokousedustaja.
Junayhteyksien vaikeuduttua Orivedeltä Helsinkiin ja Helsingistä Orivedelle, sain työpaikan vuoden 2001 alkupuolella Tampereen kaupungilta sosiaali- ja terveystoimesta, jossa toimin palkkahallinnon esimiehenä muutaman vuoden. Kuntapuoli on ollut minulle sen jälkeen tuttua niin luottamustoimisena kuin virkamiehenäkin. Vuonna 2003 onnistuin saamaan henkilöstöpäällikön paikan naapurikunnasta, jossa olin töissä aina vuoden 2019 tammikuun loppuun asti. Työssäni minulla on ollut aina pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja toisaalta tasapuolisuuteen. Aina se ei ole onnistunut, koska jokainen ihminen kokee oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden eri tavalla. Työntekijäpuolen asioiden ajamista jatkoin pitkän tauon jälkeen Toimihenkilöliitto ERTO:ssa, jossa työskentelin lakimiehenä reilun vuoden 3.5.2020 asti. Sen jälkeen 4.5.2020 alkaen olen toiminut Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä palvelussuhdepäällikkönä.
Itse haluan Tampereella asuvana osallistua Tampereen palveluiden kehittämiseen ja parhain mahdollinen paikka kehittämiselle olisiTampereen kaupungin valtuusto. Valtuustotyöllä voi vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että Tampereetta kehitetään sellaiseksi kaupungiksi, joka tarjoaa omalla henkilöstöllään itse ja omaa palvelutuotantoa täydentävillä ostopalveluin tuotettavilla palveluilla kattavat palvelut kuntalaisille sekä pitää huolen ihmisistä silloin, kun he eivät syystä tai toisesta siihen itse pysty. Meillä jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään, huolenpitoon sekä mahdollisuuteen tehdä työtä Suomessa. Tärkeätä palvelutuotannossa on laadukkaat lähipalvelut kun puhutaan varhaiskasvatuksesta (päiväkodit eskareineen) ja kouluista sekä perusterveyden palveluista ( = terveyskeskukset) Myös lähikirjastot ovat tärkeitä ja kohtuuhintaisten liikuntamahdollisuuksien takaaminen. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Parempi olisi ehkäistä mahdollisuuksien mukaan syrjäytymistä jo ennalta ehkäisevillä palveluilla. Ikäihmisille olisi annettava mahdollisuus asua mahdollisimman pitkään kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa ja sitä varten kohtuuhintaisia palveluita on tuotettava kotona asuville ikäihmisille.
Perhe, sukulaiset ja ystävät sekä harrastukset auttavat jaksamaan
Ihminen ei ole yksin mitään. Tärkeää ovat perhe, sukulaiset ja ystävät sekä harrastukset ja harrastusten kautta tutuksi tulleet ihmiset. Itselleni on tärkeää perhe: vaimo, kaksi tytärtä ja kolme welsh corgi –koiraa. Sukulaisten ja ystävien rooli on toisenlainen, mutta myös merkittävä. Valitettavasti kiireinen nyky-yhteiskunta vaikeuttaa ainakin oman tuntemukseni mukaisesti yhteydenpitoa välillä niin sukulaisiin kuin ystäviinkin. Työt pitää hoitaa eikä esimiehenä toimiessaan juurikaan tunneta ns. säännöllistä työaikaa.
Itselleni on henkireikänä myös urheiluharrastus. Olen pelannut syksystä kevääseen reilut kymmenen vuotta salibandyä eri sarjatasoilla ja kesäisin jalkapalloa. Jalkapalloilussa viimeiset kymmenisen vuotta pelkästään ikämiesjalkapalloilun parissa. Kunnosta pitäminen auttaa jaksamaan päivittäisiä toimia. Orivedellä asuessani vedin salibandytoimintaa erityisseuran puheenjohtajana reilut 10 vuotta ja samalla valmensin eri ikäkausiluokkia suurin piirtein saman ajan.